Tulta ja tappuraa ja endorfiineja

Maanantai kaipasi jotain piristystä ja sitä se saikin! Kirjastoilun ja työväenopistoilun lomassa ehdin pujahtaa erääseen etniseen ruokakauppaan Turussa siinä kirjaston lähellä. Usein ihailen ikkunan takaa etnisten ruokakauppojen eksoottisten tuotteiden paljoutta, mutta harvemmin uskaltaudun sisälle asti. En tiedä mistä tämä arkuuteni näitä liikkeitä kohtaan johtuu, mutta tänään voitin arkuuteni ja suosittelen samaa muillekin.

Astuttuani sisälle liikkeeseen minua oli vastassa valtava määrä toinen toistaan mielenkiintoisempia ruoka-aineita, joista vain osassa luki tuotteen nimi selkosuomeksi. Yllätyin suuresti, sillä kaupan hinnat olivat todella halvat ja monia eksoottisia mausteita ja ruoka-aineita sai sieltä huomattavasti halvemmalla kuin supermarketista. Kanelitankoja, kuivattuja marjoja, nuudeleita, mausteseoksia, seesamiöljyä, kikhernejauhoa, naan-leipää... Vaikka mitä! Muut liikkeen asiakkaat olivat lähinnä muita kuin suomalaisen näköisiä. Ihmettelen miksen ole koskaan aikaisemmin uskaltautunut etniseen ruokakauppaan.

Mukaani kaupasta tarttui tällä kertaa vain muutama tuote, mutta takuulla eksyn kauppaan pian uudelleen. 

Ostin Piri piri chili chutney-kastiketta, Rice stick -riisinuudeleita valtaisa pussi(1.30€), jotain vihreitä chilipaprikoita iso pussi(1€), kuivattuja punaviinimarjoja(2€) sekä kevätsipulinipun(0,80€). 

kuva: ww.dailysupd.com

kuva: www.wingyipstore.com

kuva: www.diytrade.com

kuva: www.exsita.fi

Teinkin kevyeksi iltaruoaksi ostoksistani äsken riisinuudelisipuliwokkia tulisen chutneyn ja chilin kera. Tulipahan melkein vettä silmistä ihanan tulisuuden täyttäessä suuni. Ajattelin chilejä ostaessani, että hei nämähän ovat vihreitä ja kovin pieniä, joten eivät nämä voi kovin tulisia olla -- famous last words. Minulle on selitetty useaan otteeseen tulisen ruoan ja chilien erityisyydestä ja siitä kuinka tulinen tunne suussa saa aivoissa erittymään endorfiineja, kehon omia puudutusaineita ja näin saa hyvän olon tunteen leviämään koko kehoon. Nyt todella huomasin sen. Vielä tunti aterian jälkeenkin olen vielä aivan endorfiinihuumassa!

Aionkin tulevaisuudessa kokeilla enemmän tulisempiakin makuyhdistelmiä kokkaillessani. Ennen olen ajatellut tulisuuden ja kaiken maailman chilien vain pilaavan ruoan hienostuneet maut, mutta nyt tajuan että tottuessani tulisuuteen se avaa aivan uusia lämpöisiä ruokaelämyksiä talvipakkasen keskelle.

--

p.s. oma kamerani on tällä erää toisaalla kuin minä, joten siksi saatte tyytyä nyt hetkisen ajan netistä otettuihin kuviin. c: