ruokaa pala palalta

lauantai 19. toukokuuta 2012

Hortoilua


Eilisen villiruokapohdinnan jälkeen päätin lauantaipuhteeksi lähteä hortoilemaan, siis etsimään luonnosta syötäviä villiyrttejä. Tuossa vielä linkki hortoilijoiden sivuille, joilta löytää paljon vinkkejä ja apua luonnon syötävien kasvien tunnistamiseen.

Kovasti tästä villiruoasta innostuneena tilasin jo Sami Tallbergin kirjan Villiyrtti keittokirja. Myös omistamastani Luonnonkasvit käyttöön kirjasta on ollut paljon apua ja inspiraatiota.

Pari hyvää syytä hortoiluun:

  • kaikista ekologisin ruokavaihtoehto, joka ei kuormita ympäristöä
  • samalla pääsee luontoon rauhoittumaan, liikkumaan ja haukkaamaan raikasta ilmaa
  • villiruoka on suunnattoman paljon ravinnerikkaampaa kuin viljelty ruoka - kasvi joutuu itse taistelemaan selviämisensä eteen ja kerää itseensä paljon mineraaleja, hivenaineita yms. jotka ovat ihmisellekin erittäin hyödyllisiä
  • villiruoka on hyvää - saat ruokapöytääsi aivan uusia makuja!

--

Päivän Menu:

Hortamarinadi
Perunoita
Vadelmanlehtimuhennosta
Koivunlehtikanervateetä



Hortamarinadi
(Hortoilijoiden sivuilta muokattu)

Kerää luonnosta esim.
-sileäpintaisia nuoria voikukanlehtiä
-nuoria suppuisia poimulehtiä
-mustaherukan pehmeitä pieniä lehtiä
-vuohenputken varhaisia, suppuisia lehtiä
-ruohosipulia

Pilko pestyt villiyrtit ja tee yhtä desilitraa kohden marinadi: 2 rkl oliiviöljyä, 1 rkl punaviinietikkaa ja hyppysellinen suolaa. Kaada marinadi yrttien sekaan ja anna muhia noin puoli tuntia.

Vuohenputkea

Voikukkaa, koivunlehteä, poimulehteä, vuohenputkea




Vadelmanlehtimuhennos
(Luonnonkasvit käyttöön -kirjasta)

ruokaöljyä
pilkottuja vadelmanlehtiä
pilkottu sipuli
jauhoja
kermaa
suolaa
valkopippuria
muskottipähkinää

Kuumenna ruokaöljy paistinpannussa. Lisää tähän ensin jauhot ja sitten vasta muut ainekset. Anna muhia hetken ja tarjoa ruoan lisäkkeenä.

--

Tästä vadelmanlehtimuhennoksesta tuli aivan ehdoton uusilempparini! Todella maukasta! Sopi täydellisestä perunan ja hortamarinadin kanssa yhteen.


Lopuksi tein ruoan seuraksi tuoreista pienistä koivunlehdistä ja kuivatuista kanervankukista hyvää ja puhdistavaa teetä!



Kaikki hortoilemaan!

Berliinin ruokaterveiset

Tässä hieman jälki käteen parin viikon takaisen Berliinin reissumme terveiset lähinnä kuvin. Olimme siis muutaman luokkalaiseni kanssa 'opinto'matkalla Berliinissä, yhdeksän päivän työpajassa nimeltään Nutrition & Sustainability. Todella inspiroiva reissu oli; tulimme takaisin täynnä uusia ideoita ja vatsat pullollaan ihanaa lähiluomuvegaaniruokaa!

Tässä erityisesti mielen päälle jääneet aiheet reissusta:

  • Villiruoan käyttö jokapäiväisessä ruoassa - ilmaista ja superravinnerikasta lähiruokaa, joka ei kuormita ympäristöä lainkaan. 

  • Kaupunkiviljelyn mahdollisuudet - suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa, joten tässä jotain mitä jokainen voisi kotikaupungissaan tehdä ekologisemman ruoan, viihtyisämmän kaupunkiympäristön ja mukavan yhteisöllisyyden luomiseksi! Katot, pihat, parvekkeet ja hylätyt maapläntit käyttöön!

  • Luomu - käytyämme luomumaitotilalla Saksassa teki heti mieli muuttaa kulutustottumuksiaan enemmän luomua suosimaan vaikka onkin hieman tyyrimpää ostaa luomua. Tässä on kyse priorisoinnista - kukin päättäköön mitä priorisoi elämässään!

  • Vegaaniruoka?
--

Tässä nyt kuvamaistiaisia reissusta - kysellä saa, jos kiinnostaa kuulla jostain enemmän!







Parasta syömääni vegaaniruokaa ikinä :



Vierailtiin myös pienessä reilun kaupan yrityksessä, joka toi Saksaan teetä ja kahvia ilman välikäsiä. Oli todella inspiroiva meininki heidän yrityksessään!




Eksyimme myös luomuleipomoon Berliinin ulkopuolella.




Sekä Demeter -luomumaitotilalle. Siellä lehmillä oli 'ruhtinaallisesti' tilaa verrattuna perinteisiin maitotiloihin. Ohhoh. Oli silti kovin karua se meininki siellä, kun lehmät jonottelivat kaksi kertaa päivässä lypsettäväksi ja oleilivat pienissä yhteistiloissa sisällä.




Kävimme myös tosiaan keräilemässä villiyrttejä joista myöhemmin valmistimme maukasta ruokaa! Todella innostuin villiruoan mahdollisuuksista.








Innostuimme myös porukalla saksalaisten luomusupermarketista, josta sai mitä vain! Tällaisia Suomeenkin!


Loppukevennyksenä tekemämme säälittävät vegaanit ja gluteenittomat karjalanpiirakat! Hyviä oli kyllä.




perjantai 18. toukokuuta 2012

Raparperikarviaispiirakka



Nyt todella alkaa tuleva kesä tuntua todellisuudelta. Viimeiset tentit on tentitty, muuttopuuhat hoidettu ja linnut aloittavat aamuisin konserttinsa auringon herättäessä minut anivarhain. 

Niin ja ensi viikolla (eli muutaman päivän päästä!) alkaa kesätyöni Helsingin Kauppatorin Café Köketin keittiössä. Odotan tätä hieman erilaista kesötyöhommaani innolla, sillä pääsenhän siinä päivittäin leipomaan, kokkailemaan ja loihtimaan muita kahvilatuotteita Kauppatorin kahvilaan. Oma tukikohtani on Sörnäisissä, josta ruoat sitten kuskataan torille.

Köket on siitä ihana kahvila, että siellä lähes kaikki pyritään tekemään alusta asti itse ja raaka-aineina ihania lähi- ja luomujuttuja. Jos inspis iskee niin saan myös itse keksiä ja ehdotella kahvilaan meneviä leipomuksia; vain taivas on rajana! Lisäksi odotan keittiön rauhaa kiireen keskellä ja omaa tilaa työskennellä vaikka lauleskellen.

Tulkaa kaikki maistelemaan luomuksiani kesällä Köketiin. Lisää tietoa täältä.

--

Sitten asiaan. Tänään päätin aurinkoisen kevätpäivän inspiroimana leipoa raparperikarviaispiirakan. Raparperin tuli pihalta ja karviaiset olivat viime kesäisiä pakastimesta. Lisukkeeksi tietenkin vaniljakastiketta ja sitruunamelissateetä!

--

Raparperikarviaispiirakka

Pohja:
1 muna
1 1/2 dl sokeria
3/4 dl sulaa voita
2 dl maitoa
4 dl jauhoja (itse laitoin gluteenittomia)
2 tl leivinjauhetta

Täyte:
5 dl raparperia
2 dl karviaisia
2 dl sokeria
2 rkl vettä


Keitä paloitellusta raparperista,karviaisista, sokerista ja vedestä kattilassa sakeaa hilloketta. Jäähdytä.

Sekoita muna ja sokeri, sekä lisää joukkoon muut pohjan ainekset. Kaada taikina voideltuun vuokaan ja lisää päälle raparperikarviaishilloke. Paista uunissa 175 asteessa 30-35 minuuttia.




Vinkki: Tuoreista sitruunamelissan lehdistä saa aivan vietävän hyvää teetä! Kansanperinteen mukaan se auttaa myös iltaisin univaikeuksista kärsiviä. Sen tekokin on aivan helppoa: teepannuun hautumaan tuoreita lehtiä kuumaan veteen.