ruokaa pala palalta

keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Valkoisen taivaallista pizzaa


Siis ei oo totta. Nyt tuli varsin taivaallista pizzaa pyöräytettyä gluteenittoman ruokavalioon sopimaan. Oli pakko heti päästä jakamaan tämä resepti teidän kanssanne!

Kyseessä on siis valkoinen pizza (ilman tomaattikastiketta) ja inspiraatiota täytteisiin sain jälleen kerran Glorian Ruoka&Viini -lehdestä, uusimmasta sellaisesta. Gluteenittoman pizzapohjan loistavan reseptin löysin täältä.

Tämä oli paras mahdollinen tapa juhlistaa mahtavan kesäloman loppumista ja huomista töiden alkamista. Kyllä nyt kelpaa köllähtää sänkyyn ja herätä huomen aamuna virkeänä töihin.


Gluteeniton pizzapohja
(yksi pellillinen/ 4 pientä)

2 dl 42 asteista vettä
2 tl kuivahiivaa
1 tl suolaa
4 dl gluteenitonta jauhoa (krov mix mulla)
1/2 dl oliiviöljyä (tässä koko pohjan juju!)

Liuota hiiva lämmitettyyn veteen ja sekoita suola. Lisää jauhot ja sekoita, lisää öljy.
Levitä taikina samantien suoraan pellille leivinpaperinpäälle öljytyin tai jauhotetuin käsin taputtelemalla ( samalla tavalla kuin esim. murotaikinat) ja anna kohota . Lisää haluamasi täytteet ja paista n. 225 asteessa reilu vartti.



Valkoinen pizza

300 g parsakaalia
1 dl valkoviiniä
2 rkl voita
250 g ricotta tuorejuustoa
1-2 palloa mozzarellaa
1 tomaatti
1 sipulin varsi
chilihiutaleita
babypinaattia
oreganoa
tuoreita yrttejä

Freesaa pilkotut parsakaalit voissa pannulla muutama minuutti. Lisää joukkoon valkoviini ja hauduta kannen alla muutama minuutti lisää.

Valmista pizzataikina ja tee siitä neljä pientä pizzapyörylää. Paista pohjia 250 asteisessa uunissa 7 minuuttia.

Levitä pohjille ricottajuustoa ja parsakaalit sekä revi päälle mozzarellaa ja pari tomaattiviipaletta sekä sipulit. Mausta chilillä ja anna pizzojen olla uunissa 2-3 minuuttia. Viimeistele pinaatilla ja yrteillä ennen syömistä.




P.S. Halvimmat suomalaiset parsakaalit löytyivät, yllätys yllätys, kauppatorilta! Pitääkin tästä lähtien ostaa mahdollisimman paljon tuoreista raaka-aineista torilta.




Maailman parasta sipulikeittoa



Sataa, sataa. Aika vain makaa. --

Eilen satoi ja mielessä soi Tiiu Helinän sataa kappale. Mitäs muutakaan sitä sadepäivänä tekisi kuin valloittaisi keittiön kokkailukokeiluja varten.

Haettiin pellolta  oman sadon sipuleita, jotka jo pullistelivat suurina odottaen poimijaansa. Sitten alkoi maailman parhaan sipulikeiton reseptin metsästys. Äkkiähän sellainen löytyikin viime syksyisestä Glorian Ruoka&Viini -lehdestä. Onneksi sadepäivänä ei ole hoppua mihinkään sillä reseptin mukaan sipulikeitto tulee sitä maukkaammaksi mitä kauemmin se saa kypsyä. 



Maailman paras sipulikeitto
(3 annosta)

7 sipulia
2 valkosipulin kynttä
50 g voita
1 tl suolaa
1/2 tl mustapippuria
0,5 dl valkoviiniä
0,75 l liha/kasvislientä
5 tuoretta timjamin oksaa




Pilko sipulit tasaisiksi pieniksi viipaleiksi ja hienonna valkosipulin kynnet. (Varaudu itkemään 7 sipulin kuorimisen ajan!)

Sulata voi kattilassa ja lisää sipulit ja mausteet. Kuullota matalla lämmöllä 25-30 min kunnes sipulit ovat kiiltäviä ja karamellisoituneita.

Kaada sekaan valkoviini ja keitä kasaan.

Lisää liha/kasvisliemi ja anna keiton hautua vähintään 1 tunti, hiljaisella lämmöllä niin, että keiton pinta vain juuri ja juuri väreilee.

Lisää timjamin oksat ja keitä vielä 10 min. Nouki oksat pois ja mausta vielä mustapippurilla ja suolalla tarpeen mukaan.

p.s. Täydellisyyden tavoittelija voi vielä hauduttaa sipulikeittoa uunissa 90 asteessa 8 tuntia parhaiden aromien aikaasaamiseksi!



Sipulikeitosta tuli uusi lempparini ainakin tässä samettisen pehmeässä ja suorastaan makeassa muodossaan. Parasta loppukesän tarjottavaa pimenevässä illassa.



Tässä vielä todistusaineistoa muustakin sadostamme, nimittäin härkäpavuista. Muutamat niistä olivat jo kypsyneet. Googleteltuani härkäpapujen valmistuksesta huomasin sen olevan melko työlästä - suurestakin määrästä palkoja saa vain muutaman hassun pavun. Onko kellään teistä hyviä vinkkejä härkäpapujen laiskalle valmistajalle?